Täältä löytyy suurin osa syksystä 2008 lähtien kirjoittamistani runojen tapaisista jutuista. Ne ovat heti ensimmäisestä Sahara-runosta alkaen jonkinlaisessa järjestyksessä (mutta eivät aikajärjestyksessä).
Kaikki runojen tapaiset juttuni aakkosjärjestyksessä tässä:
-kin
1 lö
1924
Aallot
Aikansa kuvia
Drive
Ei enää vielä
Eläinkö
Elämänfilosofia
Elämän taakka
Gimme
Harharetkieväs
Harmaa kansalainen
Hetki
Historiikka
Huomiokierretalous
Hämis
Ihmisenmääritys
Illuusing
K****lassa
Katettu pöytä
Keksi
Kenpä leikkii
Kiire
Kirjosto
Kohina
Konflikti
Kummatus
Kuningas mielikuviensa linnan
Kuohu
Kysymykset
Käsityskyky
Laosiin
Lasi
Lasinpalasia
Lintu
Maailmat
Magic
Marvel
Matkalla
Matkaohje
Mieleettömyys
Mieli pitää
M&I&R&O
Muruset
Musta peili
Mänty
Määrittelykysymys
Nothere
Olemme tyädellisiä
Ontto elämä?
Palan peli
Parodoxia
Perjantai
Pesu
Polin Riikka
Politiikka(.exe)
Polku
Poro
Riippumatto blues
Rinkelit
Roolipeli
Run
Sahara
Sanat
Sanat #2
Sanat #3
Satu
Seitsemän aivosyntiä
Sikoja & Helmet
Sokeritoukka
Somaa
Syväuni
Taidemaalarit
Tarkoitus
Tiedän!
Tieto
Tsoukki
TTM
Tuntuma
Turismi
Tylsä pää
Tärkätty ego
Uber
Tähdet
Tänään
Valtias V
Valtuutus
Virheilmoitus
Vuori
Väärinkäsitin
World games
Viimeisin lisäys torstaina 10.4.2025: Illuusing
Takaisin eihullumpireissu.net pääsivulle
Sahara
Lapselle hiekkalaatikko
on suuri kuin Sahara
Kaikki on mahdollista,
vain oma mielikuvitus rajana
Aikuisille koko Sahara
on vain tylsä Sahara,
eikä juuri mikään
ole milloinkaan mahdollista
Onneksi en koskaan
kasvanut isoksi
Käsityskyky
En alkuunkaan käsitä
edes kaiken syntyä,
saatika sitten
omaa tulevaa loppua
En pysty hahmottamaan
avaruuden mittasuhteita,
tai oman hauraan kehoni
pienen pieniä hiukkasia
On silti olemassa ihmisiä,
jotka tietävät aina kaiken,
eivät ole ikinä väärässä,
eivätkä milloinkaan
edes anteeksi pyydä
Lienee elämä
heille siis helppoa?
Takaisin ylös runolistaan
Elämänfilosofia
Lähtöasetelma,
jota ei voi edes kuvitella
Liike jossa olet,
tahdot tai et
Maali joka häämöttää,
vai onko se vain kangastus?
Loppujen lopuksi,
tai vaikkapa myös aluksi:
”Tässä sitä nyt ollaan”.
Ja siinäkin liikaa,
on neljä sanaa
Muruset
Keskustelemme, väittelemme, riitelemme...
Jokaisella oma rakas näkemyksensä,
jo aikoja sitten lukkoon lyöty,
ja sinetöity
Olemme kuin nälkäisiä hiiriä:
tappelemme samasta pienestä murusesta
näkemättä pöydällä olevaa leipää
Takaisin ylös runolistaan
Olemme tyädellisiä
Tiedämme kaiken maailmasta,
sen synnystä ja rakenteesta
Säälimme niitä houkkia,
jotka ovat vailla tätä tietoa
Väittelemme toki asioista
vaikka toistammekin vain vanhoja lauseita:
voiko kukaan edes huomata
ettei meillä ole omia ajatuksia?
Meikkaamme aamuisin monta tuntia,
ja seuraamme uusinta muotia
Säälimme vastaantulijoita,
jotka ovat jo liian vanhoja
Annamme pataan pari euroa
aina jouluruuhkan lomassa
ja tutuille ostamme paljon lahjoja
kalliita,
sekä täysin arvottomia
Olemme hyviä ventovieraille
aina kun oma tuttu näkee sen
ja tehtyämme kaverille palveluksen
hän tulee kyllä aina muistamaan sen
Valitamme vain harvoin
mutta täysin aiheesta
vaikka myyjä itku kurkussa
yrittää kusipäitä palvella
Elämme vain kerran,
siispä ilo irti kaikesta!
Älä huoli visa-laskusta
tai liiasta aivotoiminnasta
Vaikket kuulu joukkoomme,
suvaitsemme silti sinua!
(Kunhan et vaan uskalla
meille mitään vastaan sanoa)
Tule siis mukaan!
Elä elämä upea,
tosin turha siitä
on mitään järkeä hakea
Meillä on vain yksi pienen pieni ongelma:
olemme kuin tyhjiä kuoria
emmekä sitä itse
edes tajua
Takaisin ylös runolistaan
Matkaohje
Noudata kaikkia sääntöjä,
kiiruhda joka paikkaan
Ole täysin oma itsesi,
puhu rohkeasti huomisen säästä!
Hanki korkea koulutus,
tee eniten töitä
Rentoudut sitten lomalla,
muista sitä netissä raportoida
Suorita tarpeeksi liikuntaa,
syö kaikki vitamiinit
Osta aina vähän enemmän,
bonuksilla kuitenkin säästät
Sen Oikean kyllä netistä löytää,
kunhan profiilimme täsmää
Tärkeintä on siis aina,
miltä oma muille näyttää
Älä koskaan pysähdy,
anna vauhdin vain kiihtyä;
muutenhan et koskaan pääse sinne
missä me muut jo olemme
Jos et oikein tiedä
minne olet menossa,
tai miksi sinne pitäisi päästä,
älä mieltäsi suotta vaivaa;
voit aina älyluurin
esille kaivaa!
Takaisin ylös runolistaan
Drive
You look at it and wonder:
what is this, I ponder?
You’re let in the back,
and taken deep under
Learn the rules,
pass the exam
Now you fit,
and don’t see a damn
Cruise around,
make some noise
Get the girls,
that’s the only choice
Tank runs dry,
it’s almost done
What did I get
by spinning a round?
It would be sad
if it wasn’t so funny:
you always drove,
never walked, really
Takaisin ylös runolistaan
Elämän taakka
Raskasta on rakkaus:
paljosta pitää luopua
ja paljon muuttua
etteivät kahleet
vain katkea
Onneksi on ystäviä,
vaikkemme heitä tunne,
sillä puhumme asioista,
joilla ei ole merkitystä
Teemme töitä
rahain takia:
poljemme jalkoihimme ne
jotka ovat uran esteenä,
peläten silti
itse potkuja
Emme suvaitse erilaisuutta,
he eivät tänne kuulu!
Me olemme täydellisiä
itsepetoksessa
Haluamme toki rauhaa,
maailmaa ilman sotia
Se on vain että
kun ei ne muut
koskaan mitään tajua
Haalimme lisää omaisuutta;
mitä enemmän on,
sitä iloisempia olemme
täysine lääkekaappeinemme
Jatkamme sokeasti
emme pysähdy miettimään
Pakko saada se kaikki
jotta olisimme onnellisia
Onnihan tulee aina huomenna!
Tarvitsen vain hieman lisää
jotta se olisi täydellistä;
tulen onnelliseksi
viimeistään ylihuomenna
Älä vaan häiritse minua,
äläkä kerro ajatusta uutta;
Vikahan on aina joko muissa
tai sitten koko maailmassa
Ei koskaan minussa
Takaisin ylös runolistaan
Aikansa kuvia
Aikoinaan kallioon maalailtiin,
ja yhdessä tarinoita kerrottiin,
kunnes kirjoitustaito keksittiin,
ja valtiaille patsaita hakattiin
Seuraavaksi sitten hoksattiin,
että maalataankin kankaisiin,
kunnes tässäkin taas edistyttiin,
ja tilanteet negatiiviin tallennettiin
Myöhemmin lähetettiin ääniä aalloilla,
ja vaikutettiin kuvilla liikkuvilla
Kun niihin vielä väritkin lisättiin,
meni ihmiset lähes tainnoksiin
Lopulta päästäänkin täsmämainoksiin,
on nyt katkolla koko ihmiskunta
Ei enää tarvitse tulien ääressä värjötellä,
kun koko maailma lämpenee ympärillä
Takaisin ylös runolistaan
Rinkelit
Ilmaisia herkkuja,
tuolla,
aivan nurkan takana!
Juoksen,
etteivät vaan
pääse kesken loppumaan!
Seitsemän aivosyntiä
Ylpeys omasta laitteesta,
ahneus uusiin malleihin,
himo saada huomiota,
kateus muiden seuraajista,
ylensyöntiä dopamiinista,
vihaa kärjistetyistä aiheista,
ja laiskuutta ajatteluun
Takaisin ylös runolistaan
Musta peili
Kerro kerro kuvastin,
onko juuri minusta pidetty,
ehkä ystäväksi lisätty
tai seuraajaksi liitytty?
Kerro myös maailman tilasta,
ja kaikesta sen pahasta:
toivottavasti tykkäät
jakamastani videosta
Taas on joku mielipiteineen
kärjistämässä keskustelua!
Vai olisiko tuo väärää tietoa
tai suoranaista valehtelua?
Mutta vilkuiltava on,
etten vain
jää mistään paitsi
Aallot
Olla oppimatta menneistä
ja unohtaa historia
Katsella elämää aidanraosta
ja toistaa samaa laulua;
laulua, johon ei aluksi
ollut edes sanoja
Kesti kauan oppia:
on monesti parempi
olla tekemättä aaltoja
Takaisin ylös runolistaan
Katettu pöytä
Tervetuloa ravintolaan,
käykää toki istumaan!
Ei mikään mitään maksa,
ja kaikkea vielä saa
Istu vaikka koko ikäsi,
tämä on sinun paikkasi
ja tuo
oma lusikkasi
Tarjolla rohmua ja hamua:
muille ei tarvitse jakaa,
eikä mistään
koskaan luopua
Valittaa voit aiheista:
tietyn ruoan laadusta,
tarjoilijan käytöstavasta,
muista asiakkaista,
tai illan viihdeohjelmasta
Listalta suosittelisin:
kaalia korviin,
sipulia silmiin,
sekä sammakoita suuhun
Juomat sisältyvät lippuusi,
nauti toki vierailustasi!
Takaisin ylös runolistaan
Historiikka
Maailma muuttuu,
löytyykö keltään luuttuu?
Historiakin vaihtelee,
kun sitä oikein kaivelee
Katsoin yöllä lunta satanutta,
se jo puolilta päivin
otteensa hellitti
Ei jäänyt kuin märkä pläntti
Mutta näinhän se on,
jämpti
Turismi
Elämän turismi lisääntyy,
ja tuottaa hallaa lähes kaikille
Kukapa voisi olla neutraali
sen valtavalle voimalle?
Mutta en enää ikinä joudu eksyksiin
keskellä vierasta kaupunkia!
Ja vaikka niin muka kävisi,
se minua kyllä auttaisi
Siltä voin
– ja myös kysyn –,
missä on mielenkiintoisia paikkoja,
joissa ovat käyneet jo kaikki muutkin,
ja tulevat käyvät
sinun jälkeesi
Räpsin kuvia näkemättä,
saati mitään vielä tuntematta:
tärkeintähän on toki esittää
tapahtumaa muille esiintyjille
Ei tarvitse enää miettiä
mitä oikeasti haluan kokea:
algoritmi kyllä tarjoaa sen,
tuottaen syötteen ikuisen
Paljonkohan olisi tarpeeksi
yhdelle pienelle ihmiselle?
Mainoksien mukaan ei mikään,
ei ainakaan mainostajille
Nukuthan silti
yösi yhä hyvin?
Siitä kertoo kyllä
älykello aamulla
Takaisin ylös runolistaan
Somaa
Se tykkäsi!
Olen taas siellä.
Missäpä muuallakaan,
en ainakaan tässä
Jaoin kuvan kohteesta
jossa en ollut paikalla,
ja toisen tilanteesta,
jota en edes kokenut
Silti on hyvin erikoista,
jos joku ei ole siellä
Kohina
Kosket kohisevat keväisin,
ihmiset ympäri vuoden:
ei niin pientä kärpästä
etteikö saa tehtyä härkästä
Takaisin ylös runolistaan
Huomiokierretalous
On huomio+tunteet päällä,
ja rahankiilto pohjalla:
Kun oikein vetoat tunteisiin,
saat ihmislaumoja kiihdyksiin;
siten kaikenlaista jakamaan,
ja kierteen täten vain jatkumaan
Taas saatiin rahat mainoksista
ja mieltä kuohuttavista painoksista!
Nothere
Addicts everywhere?
Sure! But not us,
and not here,
you see... them!
Over there,
they belong nowhere!
WE only use one's
and some zero's
and... well,
everything,
everywhere,
any time,
and aim to be...
Someone,
anyone,
just not
a no one?
Takaisin ylös runolistaan
Kuohu
Porukka tykkää vaahdota,
omasta kuplastaan käsin
Ovat kaikki samassa paljussa,
mutta täysin eri nurkissa
Jokaiselta onneksi aikanaan
oma kupla lopulta puhkeaa,
sillä tulppa hieman vuotaa,
vaatii lisää vettä
ja saippuaa
Parempi näin,
niin sen näen:
kukapa edes jaksaisi
elää kuplassa
iänkaikkisessa?
Tieto
Mitä lie kukin tietää,
millä on lopulta merkitystä?
Onko tiedoilla rajoja,
voiko niitä saavuttaa?
Jos tietäisit kaiken,
olisitko kahta viisaampi?
Mikä olisi tärkeätä tietää,
mitä laittaisit palalle paperia?
Vesi tuntuu märältä,
tuleen ei kannata kättään laittaa
Takaisin ylös runolistaan
TTM (Tuoreimman tutkimuksen mukaan)
Kun etukäteen rajataan
että miten oikein tutkitaan,
niin tulos kyllä saadaan
jota rahoittaja janoaa
Harmaa kansalainen
Valkoinen ja musta
ovat harvinaisia värejä,
suurin osa selkeästi
harmaan eri sävyjä
Puhtaan valkoinen sattuu silmiin,
kuin säteet keväisellä hangella
Ja jos kaikki olisi vain mustaa
et silloinkaan näkisi mitään
Takaisin ylös runolistaan
Kiire
On taas kiireitä,
eli kiirettä pitää!
Pitääkö kiireestä edes kukaan?
No mutta hei,
lähde sinäkin silti mukaan!
Kas aivot kun käyvät kierroksilla,
ei tarvi vaivata päätä pohdinnoilla,
ja voihan aina kiireen perusteella
vaikka sun mitä kaikkea perustella
Saa myös muille hyvältä näyttää
kun joka paikkaan hän säntää,
kyllä,
vaikka taivaalta sataisi räntää!,
on sen pakko olla
jotain tuiki tärkiää
Ja vaikka kiireissään voi hukata aikaa,
tehdä virheitä,
huonoja ratkaisuja,
aiheuttaa mielipahaa
ja muutakin vahinkoa,
niin kiireetön ihminen
on outo otus ajassamme.
Ihmettelen vain sitä
ettei koskaan nähdä tätä:
myöhässä olevaa
villieläintä
Takaisin ylös runolistaan
Ontto elämä?
Paljonko on tarpeeksi
yhdelle ihmiselle?
Jos saisit mitä vain:
mitä et haluaisi?
Tasapuolisesti häviää
kaikki lopulta kaikilta:
on aivan yhtä vainaja
pyramidinkin haltija
M&I&R&O
Mikä on menestykselle
parhain mittari:
raha, maine, kunnia,
olisiko se hyvä elämä?
Intohimoa väliaikaisesti
tarpeiden tyydyttämiseksi,
vaiko, kenties, elämäninto
ilman jatkuvaa himoa?
Rakkautesi, onko se riippuvaista
toisista ihmisistä
- tai vaikka lemmikeistä -,
kuka rakastaa sinua aina?
Onko onnellisempi hän,
jolla on vain vähän,
vaiko se,
joka hamuaa alati lisää?
Takaisin ylös runolistaan
World games
Faster, eyes wider shut
Higher, must have it all
Stronger, into an illusion
Together - for me, myself & 1!
Parodoxia
Olemme tärkeitä muille ihmisille,
vaikka ajattelemmekin vain itseämme
Korostamme yksilöllisyyttämme,
mutta emme osaa olla yksin
Olemme onnettomia uusista tavaroista,
joita emme ole vielä saaneet hankittua
Haaveilemme paremmasta työpaikasta,
mutta raha ratkaisee puolestamme
Suvaitsemme ihmisten erilaisuutta,
omien ehtojemme rajoissa
Olemme toki kehityksen puolella,
mutta vastustamme kaikkea uutta
Odotamme paljon tulevaisuudelta,
ja pelkäämme aina muutosta
Haluamme saada sen kaiken,
emmekä halua luopua mistään
Meillä on niin kiire kaikkialle,
että tuskin näemme ympärille
Ja kun tuuli jokin päivä tyyntyy
puiden lehdet putoilevat edelleen
Takaisin ylös runolistaan
Ihmisenmääritys
Onko ihmiselämä nykyään
vain parantumaton olotila,
johon jokainen tarvitsee
paljon sinisiä pillereitä?
Diagnooseja eri pakkomielteisiin,
vai pakkomielle diagnooseihin?
Sairaus-diagnoosi-ratkaisuja ongelmiin,
vai oireita-diagnoosi-loputon sairaus?
Kuinkakohan paljon mahtaisi
ihmisen väärä diagnoosi
kahlita yksilön elämää
ja viedä väärille raiteille?
Eipä vanhuuteenkaan enää kuolla,
aina löytyy sillekin diagnoosi
Tuntuma
Kirjoita tai piirrä
miltä susta tuntuu!
Ja ojentaa terapeutti ystävällinen
sinulle harmaan
aa-nelosen
Takaisin ylös runolistaan
Virheilmoitus
Maailma on buginen,
minä itse huomasin!
Sinuunkin voi vaikuttaa,
uusin versio vakuuttaa
Muista Arne Koo vaaleissa,
pian kone loistokunnossa
Pesu
Kuuntele vain minua,
tiedän kaiken kaikesta
Olenhan ne koulutkin käynyt,
ja sitä kaikenlaista kokenut
Osaan oikeat sanat sanoa
ja ne nätisti asetelmoida
Et tarvi enää aivojesi toimintoja,
seuraa vain minun ajatus, juoksua
Ei kaikkea sentään tarvitse uskoa,
kunhan silti menet,
meidän mukana
Toimi kuten haluan,
ole osa hienoa aatetta
Takaisin ylös runolistaan
Lasinpalasia
Mestari massaa kuumentaa,
sitä hurjasti vääntää:
nyt värit vaihtuu
ja valoa kääntää
Se upealta näyttää
ja tuotetta myydään:
laita se näyttävästi esille,
ja kerro toki myös kaverille
Muista varoa vain,
ettet polta näppejäsi
Sanat #3
Miten voit tietää,
jos et edes kysy?
Mutta miten sanoja käytät,
mitä sanoja toinen käyttää,
mitähän ne merkitsevät hänelle,
ja osaatko varmasti kuunnella?
Ymmärsitkö nyt siis selkeästi
sanojan sanoman sanoman sanoman?
Takaisin ylös runolistaan
Mieli pitää
Olen mieltä että:
taivaalta sataa toisinaan vettä
Voihan siinä olla jotain muutakin seassa,
mutta huom! Olen aina oikeassa,
ja myös tässäkin asiassa
Eipä siis takerruta yksityiskohtiin,
vaan siirrytään suoraan henkilökohtaisuuksiin:
jokainen joka kastuu sen kyllä ansaitsee
riippumatta siitä, että...
Noh, ymmärsit jo minun pointin,
ja kuten huomaat,
oikeassa taas olin!
Väärinkäsitin
Ei saa suuttua,
se oli ainoostaan huumoria!
Vaiko sittenkin kevennys,
tai sitä jotain sarkasmia?
Niin tai näin,
käsitit sen itse väärinpäin:
turha mua maalittaa
ja asiasta valittaa,
pitäisi sun kestää kritiikkiä,
eikä nostaa turhasta meteliä!!
Miksi suotta pillastuit,
mokomasta nyt noin vauhkoonnuit?
Sanoinhan ihan läpällä vaan,
(en tietenkään tosissaan),
että: ”Lapses näyttää aivan hevoselta.”
Takaisin ylös runolistaan
Tiedän!
Aiemmin ihmispolot ne uskoivat
- kuten kai salaa toivoivat? -,
asioiden järjestyksessä olevan,
ja jonkin sortin järjen hallitsevan?
Nykyajan ihminen, no sehän:
tietää juuri kuten haluaa,
viis veisaa niiden faktoista
tai tarkemmista tutkimuksista?
Ei niin että kaikkea pitäisi
tai edes voisi puntaroida,
ja saattaa havaintokin tarkentua
vaikkapa tuliterällä laitteella?
Mutta jos mielipiteet vankkumattomat,
kaikkeen aina vain,
ja kaiken yli ajavat,
onko parempi sinun antaa olla,
ettei turhaan turhaudu turhuuteen?
Takaisin ylös runolistaan
Palan peli
Palanen,
joka vaatii
muiden palojen
taipuvan tahtoonsa?
Menee palapeli
suotta palasiksi,
jos pala kuvittelee
olevansa muita suurempi
Syväuni
Uneen syvempään
kansa se liitää
Netti erottaa,
pitikö sen liittää?
Siellä se maali jossain siintää
ja mainostaja kiittää
Mutta lujempaa pitää kiitää
ehdinkö lastakaan siittää?
Paha on tervassa hiihtää,
miksi itseään riistää?
Koska tämä riittää
ja elämää voi kiittää?
Takaisin ylös runolistaan
Keksi
Hyväksyn toki kaikki,
mutta,
ja se tärkein mutta:
erittäin tärkeää
että kontrolli pitää
Kuka klikkailee?
Missä ja mitäkin?
Kuuluuhan se vissiin
aina minullekin?
Määrittelykysymys
Kuinka suuri koti
on yhdelle liikaa?
Mikä määrä tavaroita
olisi viimein tarpeeksi?
Missä vaiheessa uskonto
kääntyy itseään vastaan?
Milloinka ihmisen vallanhimo
muuttuu vaaralliseksi muille?
Voiko kiivas isänmaallisuus
olla paisunutta itsekkyyttä?
Ja montako ihmistä tarvitsee tappaa
päästäkseen sotien sankariksi?
Takaisin ylös runolistaan
Politiikka(.exe)
Muokkaa musta valkoiseksi,
nimeä uudelleen sanat
Kopioi omien käytöstä,
poista terve järki
Leikkaa niiltä muilta,
näytä omat puolesi
Liimaa itseesi glitteriä,
kumoa ”yhteinen” tarkoitus
Valtias V
Vallattoman vallanhimoinen?
Vastustajien villiä vihanpitoa!
Viestinsä vaikuttaa vakuuttavalta,
vieläpä varsin viattomalta!
Vasta vallankahvaan valittuaan
vakavuus vihdoin valkenee:
vastustajansa vaientaa,
vastuustaan viis veisaa.
Vääristelee vikkelämmin,
viisastelee valheillaan.
Valtias vertaansa vailla,
valtuutettuna vallassa!
Vaan vauhkommaksi vain
väistämättä vyörymässä?
Voi veljet,
vaihtuisipa viimeinkin,
vakautta vaihteeksi...
Vai voiko vastaisuudessa
vallanpitäjäänsä valita?
Takaisin ylös runolistaan
Polin Riikka
On sellainen politiikka,
että ”oksat pois
ja köyhät kumoon”,
sanoo polin Riikka
On ainainen kiire ja hoppu,
osalta työt ne jo loppu.
”Liian vähän porukkaa”,
liian moni huokaa.
Miten hoitaa kunnolla,
kun ei ehditä edes kuunnella?
Moni vaihtaa alaa,
tai siis ne,
joilla on siihen vielä varaa.
Käyntikin se kallistuu,
erityisesti yksityisellä puolella,
kun rahaa siellä haalitaan
ja vaalitaan oikein huolella.
Parasta olla sairastumatta
itsekään (ehkä) sitten vanhana,
tässä aina vain sairaammassa
meidän yhteiskunnassa.
Maailmat
Meillä kaikilla
sama planeetta,
ja jokaisella
oma maailma
Miltä näyttäisi Maa
jos voisit muuttaa
sen oman mielesi mukaan?
Takaisin ylös runolistaan
Mänty
Saarella, jolla tuulta puhaltaa
voit nähdä luonnon taikaa:
männyt ei ylpeile,
ei, vaan ne kumartaa
Mutta planeetalla,
missä ihmisiä puuhastaa,
on kai turhaa
moisesta puhuakaan
Kenpä leikkii
Leikkikenttä,
täynnä ihmisiä!
Mutta ulkoreunoilla,
kiireissään Jonnekin
Takaisin ylös runolistaan
Valtuutus
Millä oikeudella:
puu kasvaa,
vesi virtaa,
ihminen vihaa,
ja hamuaa valtaa?
Konflikti
Riikinkukot koreilevat,
sudet ulvovat,
koirat tottelevat
Papukaijat matkivat,
lampaat määkivät,
myyrät varastoivat
Pesät tuhoutuvat,
simpukat murskaantuvat,
käärmeet luikertelevat
Pöllöt huhuilevat,
hyeenat nauravat,
pulut sotkevat
Takaisin ylös runolistaan
Laosiin
Jos matkalla menettäisin
matkatavararani
laukkujani myöten
ehkä siitä selviäisin,
sanoisin,
”ei tämä mitään, ei mitään hätää”
Tai kun silmäni avaisin,
ja tavaroita lentelisi:
osa naapureita,
osa isää
Enkä haluisi tätä enää,
en encoree,
että ystävistäni kuuluu
enää vain tuut-tuut-tuut
Mitä sanoisin,
ja minne soittaisin?
Uber
Jos joskus noustaan bunkkereista,
vaik siel olikii nii mukavata,
niin saatetaanko siinä tuumailla:
”Miksiköhän en enää
saa tilattua yhtäkään uberia?”
Takaisin ylös runolistaan
Harharetkieväs
Mitä sainkaan evääkseni,
minun laiseni?
Ehkä mukilointia,
hieman raiskausta,
lisää vahingoittamista,
sukulaisten tappamista?
Mutta kaikki
voi päättyä hyvin?
Hyvin hautuumaalle,
tai sinun sinisiin silmiin?
Eläinkö
Vaanin, tämä
ja sen jälkeen, tätä
Älä vain jätä
muillekin, mitä?
Takaisin ylös runolistaan
Sanat #2
Sanoilla voi viitata,
läheltä jotain liipata
”Kaunis suuri puu”,
sanoo sinun suu
Puu on toki puu,
ei esim. luu
Mutta hetki pieni ptruu,
mitä kokee joku muu?
”Et siis puhu luusta,
mutta kauneutta typerästä puusta?
Suuri verraten mihin,
en näe sinun silmin.”
Ei merkitä sanakirjoihin
sanojan suhdetta sanoihin
Takaisin ylös runolistaan
Run
No matter how much you run
you are still gonna get done
No matter how much you gain
you’ll just leave a bigger stain
No matter what you know
you can’t predict a flow
No matter what you plan
you still might get hit by a lamb
No matter how much you hurry
you’ll just see more things to worry
No matter where you go
everywhere the same show
No matter in what you believe
there is nothing at all to achieve
The only problem being:
running, not walking
Takaisin ylös runolistaan
Gimme
I was walking
Saw a man
down the streets
Said: spare a moment?
But no,
I was too busy
too busy to see
What I wanted
to see
K****lassa
Hetkeksi rauhoittumaan,
vitosen kuppia nappaamaan
Kun sitä tilaan,
en edes näe tarjoilijaa
Asiat painaa,
painan vastaan
Istun pöytään
Moniko seuraa?
Sitten kuulen äänen,
sen sinisen
Havahdun: ne vie tuolla tuon,
sen sellaisen
Katson kuvaa,
ja jatkan matkaa
Takaisin ylös runolistaan
Hämis
Hämähäkki keittiössä:
en ymmärrä sitä
Kuinka se vain on,
tuollainen kuin se on?
Annoin sen olla,
seurasin sen touhuja
Katsoin myöhemmin peiliin,
enkä ymmärtänyt sitä vähääkään
Sokeritoukka
Valot päällä,
itsensä nurkkaan ajanut
Pelkää liikkua,
pelkää olla liikkumatta
Takaisin ylös runolistaan
Tänään
Tuulen humina
lehtien leijailu
puron solina
Auringon lämpö
Kuun loiste
tähtien lento
ihmisen pelko
ihmisen totuus
ihmisen kiire. . .
Kirjosto
Omaa historiankirjaa
ei pääse lainaamaan
eikä palauttamaan
jos se on myöhässä
Takaisin ylös runolistaan
1 lö
Ole ainutlaatuinen,
Toimi osana,
älä tuota massaa
lisää rahaa kassaan
Elele etuuksilla,
Haali vaurautta,
muiden rahoilla!
yksin ilman apua?
Matkalla
Mihin lie
vie tie tää,
ei sitä koskaan
voi tietää!
Et sää
tai mää,
ei muut
eikä puut
Sää on olemas,
mää sanoo lammas,
muut puuttuu,
ja puut muuttuu
Älä panikoi
ja toisia apinoi;
kyllä tämä tie
sinut aina jonnekin vie
Takaisin ylös runolistaan
Kummatus
Hiljaa mielessäni ihmettelen,
arkeani samalla pyörittäen:
onkohan millään mitään merkitystä
tälläkään suurempaa tarkoitusta?
On elämä tämä
niin kovin kummallista,
välillä toki
myös hieman surullista.
Mutta silti aina vain tykkään
sitä katsella
ja kummastella
Kummatus-otus,
millainen olisi sellainen?
Ehkäpä sen sorttinen,
ettei juoksisi rahan perässä,
ellei olisi henki kyseessä?
Kyllähän rahalla toki saa,
tosin sittenhän ne ongelmat
vasta todella alkaa?
Alkaa olla valmista,
lempipuuroa heti aamusta
Voisiko tämäkään päivä
yhtään paremmin alkaa?
Takaisin ylös runolistaan
Riippumatto blues
Vettä saa luonnosta
(ellei se ole pilalla)
Ruokaa pystyy kasvattaan
(voi tosin tehdä tiukkaa)
Talojakaan ei tarvita
(olisi kyl kivat pakkasilla)
Lääkäriin mennään vasta vanhoina
(ellet satu tippumaan puunoksasta)
Ihmisseuraa en mä kaipaa
(oma mieleni mua stalkkaa)
Ja jos aikaa jää,
itse itseäni viihdytäääään...
(eli mutisen jotain epäselväääää...)
Takaisin ylös runolistaan
Mieleettömyys
Eniten pelkään aikaa, jolloin:
Ei enää viitsitä lukea,
eikä asioista keskustella,
sillä vastauksethan voi kysyä
siltä uusimmalta tekoälyltä
Kun omia elämänarvojaan
ei enää tarvitse muodostaa,
sillä ne porukalla hankitaan,
ja vaikuttajat kaikki vakuuttaa
Ja kun käyttäytyä saa
aivan kuten haluaa,
varsinkin netissä
mitä se muka haittaa?
Tai ehkäpä enää
tätä suotta pelkään
Takaisin ylös runolistaan
Tarkoitus
Luulen taas näkeväni
läpi kaiken rumuuden
Kohtaan ihmisen,
ja koen sen
meissä olevan
mahdollisuuden
Olemmeko vain lapsia
tämän kauniin tyhjyyden?
Tähdet
Ruohikot golfkenttinä
Puut rahapaperina
Eläimet lihapullina
Vuoret kaivoksina
Meret huviristeilyinä
Taivas täynnä lentokoneita
Vain tähdet enää koskemattomina
Takaisin ylös runolistaan
Roolipeli
Maahisia duunissa,
haltijoita ihmissuhteessa
Tonttuja terassilla,
jättiläisiä nakkikioskilla
Peikkoja verkossa,
kääpiöitä linja-autossa
Zombeja katukuvassa,
muumioita hoivakodissa
Satu
Menninkäinen kaikkea kummastelemassa,
seireeni lauluaan laulamassa
Satyyri nymfiään hakemassa,
noita kaikkia kiroamassa
Kyklooppi tavaroita hamuamassa,
yksisarvinen vapaana laukkaamassa
Vampyyri töitä puurtamassa,
lohikäärme niskaan puhaltamassa
Prinssi ja prinsessa somettamassa,
kuningas ja kuningatar eroamassa
Keijukainen karkkia varastamassa,
haamu pankkia yhä johtamassa
Barbaari tyrmästä vapautumassa,
velho pörssissä jälleen loihtimassa
Linnanneiti pahasti velkaantumassa,
ritari vanhainkodissa maatumassa
Enkeli pääsylippuaan kaivamassa,
kummitus mennyttä kaipaamassa
Takaisin ylös runolistaan
Hetki
Pariskunta kiihkeästi rakastelemassa,
yksi yksin suruissaan vaikeroimassa
Nainen pian äidiksi tulemassa,
sotilas tappamaan alkamassa
Taapero kävelemään oppimassa,
vanhus vain sängyllä makaamassa
Lapsi pyörällään juuri kaatuamassa,
lentäjä konettaan ohjaamassa
Ystävät keskenään nauramassa,
rikas rahalla onnea hamuamassa
Joku jotain mullistavaa tutkimassa,
poliitikko taas kansaa jekuttamassa
Eräs vasta uimaan opettelemassa,
toinen jo ympäri maailman purjehtimassa
Takaisin ylös runolistaan
Poro
Mitäköhän meistä jää
kun ei sydän syki enää?
Tykkäyksiä ja mainoksia,
laitoksia ja kaivoksia?
Aallot huuhtovat jälkemme rannasta,
muttei sade hiiltä taivaasta
Kaiken hopun lopuksi,
palaako maailma poroksi?
Tylsä pää
En tiedä yhtään,
milloinka Aurinko nousee
En tiedä sitäkään,
että minussa on atomeja,
alkuaineita,
sekä elintärkeitä vitamiineja
En ajattele että puhun
jotain uralilaista kieltä,
tai että käytän
jonkin latinan kirjaimia
Pii on sitä ja tätä,
1+1 on yleensä kaksi,
ja Maan vetovoima
vetää minua aina puoleensa
Lisäksi Euroopan mittakaavassa
Suomi on aika suuri maa,
ja sydämeni on sykkinyt
jo yli miljardi kertaa
En myöskään seuraa ketään julkkista,
en edes nykyistä Miss Suomea,
en ole somessa,
tai ota nyt valokuvia
Hakkaan vain halkoja
Takaisin ylös runolistaan
Perjantai
Katson tyhjää,
tai vielä tyhjempää
Kummastakohan lopulta
enemmän tykkään?
1924
Film went so fast,
it sure seems funny,
now full HD filming
is for everybody
Is it just me,
who can keep it slow,
without a microphone
and such a clever phone?
Takaisin ylös runolistaan
Sanat
Tulemme maa ilmasta
ilman omia ajatuksia
Opimme lukuisat sanat
ja lukemattomat merkitykset
Ne määrittävät meidät,
kun niitä tarpeeksi toistelemme,
muille,
ja varsinkin itsellemme
Löydämme syyt kaikelle
ja luomme maailmankuvamme:
1deamme ovat aina turvanamme
ja niitä visusti vaalimme!
Ajatuksemme puoliksi pureskeltuina,
maailma liian täynnä sanoja,
onko mikään kumma,
että olemme niin pihalla?
Marvel
To see the darkness,
to hear the silence,
to taste the water,
to smell the air,
and to touch the wind
Just some of the daily miracles
Takaisin ylös runolistaan
Tärkätty ego
Onko tärkeämpää:
omistaa suurin ja kallein,
olla kaunein ja kuuluisin
vai
olla osa jotain isompaa
ja tehdä muille hyvää?
Tosin, niin pitkään
kun tärkeintä on olla tärkeä,
lieneekö kummassakaan
kovinkaan paljoa järkeä?
Kuningas mielikuviensa linnan
Oman linnani kun rakensin
sitä mustasukkaisesti puolustin
Sallinut en toisten tulla
enkä minkään muuttuvan
Viimein kun vanhana miehenä
torniin ensi kertaa kapusin
vasta silloin huomasin
alla aukeavan lakeuden
Olin sanaton,
ja linnani hylkäsin
Takaisin ylös runolistaan
Lintu
Kuoriudun,
ja osa kuorista jää
Ne puristaa,
turvassa pesässään
Älä häviä,
olé osa parvea!
Et saa jäädä,
älä ole tuollainen jäärä
Muut jo oottaa,
ne haluu muuttaa
Vai jäätkö muka matkasta,
ihan ilman opasta?
Lentoon siitä vaan,
nokat kohti Pohjolaa!
Jos jättäydyn porukasta,
olenko varmasti hukassa?
Takaisin ylös runolistaan
Lasi
Maailmassa tehtynä lasista
varo jokaikistä askelta
ettei hauraisiin kohtiin
ilmesty uusia halkeamia
Kunnioita sanoja lasimestareiden:
he tietävät kyllä parhaiten
kuinka rakentaa talo turvallinen
ja huoneeseesi lattia ikuinen
Mutta syystä tuntemattomasta
et vain voi pysyä paikalla;
ihmettelet, mitäköhän lienee
tuon taivaanrannan takana?
Kerran putoat kuitenkin
mastosta veneesi lasisen
sen kanteen täysin särkyen
ja vasta silloin oivaltaen
että maailma vieras ja lasinen
olikin vain heijastusta
sinun omien ajatuksien
Nekin vain lasista,
mutta niin rakkaasta
Takaisin ylös runolistaan
Illuusing
Kun illuusiot särkyvät,
kenelle olla vihainen?
Illuusion luojalle,
sen rikkojalle,
vai itselleen,
vaiko kaikille?
Tai voisiko olla kiitollinen,
ja rakentaa jotain parempaa?
Sikoja & Helmet
Ehkä kärsäänsä saa,
helmiä jos sukeltaa
Takaisin ylös runolistaan
Polku
Oksat raapivat
olet janoinen
eikä sinulla ole vettä
Jalkasi ovat kipeät
kompuroit juuriin
etkä näe enää taivasta
Lopulta tulet joelle,
niin isolle,
ettet voi sitä ylittää
Tunnet oman pienuutesi,
kiroat itseäsi:
miksi en pysynyt sillä polulla
joka minulle osoitettiin?
Polulla,
jota niin monet ovat kulkeneet
ja joka ei sekään
johda yhtään minnekään
Vuori
Vuori vain on, mutta sitä kunnioitetaan
Ihminen joka vain on, on saamaton nahjus
vaikka pelkkä paikallaan oleminen
on yksi vaikeimmista asioista
Tsoukki
Tyhjä jäynä,
jännää täynnä
Vitsi sisäinen,
leikki ikuinen
Takaisin ylös runolistaan
Kysymykset
Niin vähän kysymyksiä,
niin vähän vastauksia
Niin paljon kysymyksiä,
niin paljon vastauksia
Liikaa kysymyksiä,
ei varmoja vastauksia
Ei yhtään kysymystä,
vastaus
Ei enää vielä
Vielä niin paljon tehtävää
Ei enää mitään saavutettavaa
Vielä niin paljon hamuttavaa
Ei enää mitään mihin tarrautua
Vielä niin paljon kiireitä
Ei enää paikkaa jonne piiloutua
Vielä niin paljon pätemistä
Ei enää muita paikkoja kuin koti
Takaisin ylös runolistaan
-kin
Tänään(kin) taisi(kin) olla(kin)
hyvin(kin) tuottoisa(kin) päivä(kin):
aikaiseksi(kin) sain(kin)
tällaisen(kin) runon(kin)!
Hukkaan(kin) aikaansa(kin)
kannattaa(kin) heittää(kin),
vaikka(kin) laiskottelu(kin),
hyödyttömäksi(kin) tulkitaan(kin)?
Minulle(kin) elämä(kin)
on(kin) aina(kin) leikkiä(kin):
voi(kin) tehdä(kin) asioita(kin)
myös(kin) huvikseen(kin)
Magic
Salaisuus,
joka on kaikkialla
ja jota kukaan
ei voi pitää itsellään
Ja silti,
kukapa sen tuntisi,
kun on niin kiire elää
jo menneessä
ja jossain tulevassa
Taidemaalarit
Kehomme kuin sivellin
Ajatuksemme kuin siveltimen liike
Tekomme kuin siveltimen jälki
Elämä kuin tyhjä taulu
Maailma kuin taidegalleria
Kuka maalaa mitäkin